lauantai 1. syyskuuta 2012

   





     

 Mietin tulevaa ja menneitä. Asioita mitä voisin tehdä toisin, tai jättää tekemättä. Olen vaan ja ihmettelen maailman menoa, enkä älyä siitä juurikaan mitään.Tällä hetkellä kaikki on ihan sekaisin mun päässä, välillä tuntuu että pää räjähtää.  Ei se sit kuitenkaa räjähdä. Nyt ois just sellane fiilis, että vois lähtee jonnekkin kauas täältä. Ei ois ympärillä ketään. Haaveilla voi vaikka koko ajan, mut välillä on pudottava maan pinnalle.Välillä on pakko pysähtyä ja miettiä asioita järjellä. Oiski niin helppo elämä, ettei ois koskaan mitään    huolia tai murheita, mut mikä tarkoitus sit täällä maan päällä olis elää? Oon oppinu, että ihmisen on ensin   rauhoituttava ennenkuin tekee mitää hätiköityä. Mä oon rauhaton sielu.. en siis osaa rauhottua noin vaan.  Ympärillä tapahtuu niin paljon ihmeellisiä asioita.. kaipaan niitä aikoja, kun olin ala-aste ikänen. Kaikki meni  hyvin. Muut huolehti musta, eikä tarvinnu olla vastuussa itsestään. Mulla meni loistavasti. Entäs nyt? Mä joudun ottaa itestäni vastuun. Kaikki ei ookkaa niin helppoo enää, ku silloin nuorempana.Voispa tän elämän  alottaa alusta syntymästä asti, mutta se ei ole mahollista. Elämässä pitää tehdä valintoja..Osa niistä on helppoja, osa vaikeita. Kaikkea ei voi saada, ja jokaisesta hetkestä tulisi nauttia. Elämä on liian monimutkainen mun aivoille.
                  
                                   
                           





  


                             
                                        

3 kommenttia:

  1. ihanaa tekstiä raksu ♥ mulla on välillä ihan samanlainen fiilis et tekis mieli vaan häippästä johonkiin kauas :) ♥♥♥

    VastaaPoista